Yhteiskunta-, yritys ja työelämät

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov

Opiskelija osallistuu yhteisten asioiden hoitamiseen sekä omassa oppilaitoksessaan että työssäoppimispaikassa. Hän arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana.

Opiskelija osaa suunnitella omaa talouttaan ja käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Opiskelija osaa hankkia tietoa oman alansa työpaikoista sekä EU:a ja kansalaisia koskevaa tietoa. Opiskelija arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle.

Tutkinnon osan keskeiset sisällöt:

• yhteiskunnan jäsenyys
• kansalaisen oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet
• yhteiskunnan tuottamat palvelut
• eurokansalaisuus
• kuluttajan oma talous, työllisyys ja yrittäjyys

Tutkinnon osan toteutus:

• tehtäväpainotteinen lähiopetus osittain tai kokonaan verkko-opetuksena

Tutkinnon osan hyväksytyn suorittamisen edellytykset:

• osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee sovitut oppimistehtävät
• suoriutuu hyväksytysti kokeesta

1. EU

EU:n taustaa
"Toinen maailmansota raunioitti Eurooppaa ja lamautti sen talouselämää. Uusi taloudellinen nousu vaati maiden välisen kaupan esteiden purkamista.
Ensimmäinen askel yhteistyöhön oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen (Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Belgia, Hollanti, Luxemburg). He sopivat myös Euroopan talousyhteisön perustamisesta (EEC) vuonna 1957. EEC:n myötä saavutettiin käytännön tuloksia esteiden poistamisessa - esim. jäsenmaiden väliset tullit poistettiin seuraavana vuonna. (Mikä nelinkertaisti maiden välisen kaupan).
Vuonna 1973 EEC:stä tuli Euroopan yhteisö (EY) ja jäseniksi otettiin lisää maita.
Euroopan yhteisön tavoitteeksi tuli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuminen.
Mukaan liittyi useita maita, Suomi vuonna 1995. EU edellyttää jäsenvaltioiltaan demokratiaa ja markkinataloutta."

EU syntyi
Ylläolevien tavoitteiden lisäksi asetettiin lisää tavoitteita: yhteinen raha (euro), ulko-, turvallisuus-, talous- ja maatalouspolitiikka, yhtenäinen verotus, yhdenmukainen lainsäädäntö ja tiivis poliittinen yhteistyö.


Neuvosto tekee päätökset
Neuvostoon kuuluu yksi ministeri jokaisesta jäsenvaltiosta. Kokoonpano vaihtelee sen mukaan, mitä asiaa käsitellään (esim. maatalousasioita päätettäessä kunkin maan maatalousministerit ovat koolla). Ministerit edustavat oman maansa etuja ja näkemyksiä ja kansallisia etuja.
Jokainen jäsenvaltio toimii 6 kk puheenjohtajana.
Maitten äänimäärä päätöksenteossa vaihtelee maan väkiluvun ja bruttokansantuotteen mukaan. (Suurimmilla, esim. Saksalla ja Ranskalla) on 10, pienimmillä 2 tai 3 ääntä. Suomella on 3.

Mepit edustavat kansaa
Euroopan parlamentin jäsenet - mepit - valitaan suorilla kansanvaaleilla jäsenmaistaan. Vaalit järjestetään 5 v välein, samanaikaisesti jokaisessa jäsenvaltiossa.
Meppien määrä vaihtelee 5-99 välillä, valtion asukasluvun ja bkt:n mukaan (Suomesta 14, Saksasta 99). Yhteensä meppejä on 785.

Unionilla on oma tuomioistuin ja oikeusasiamies
Jos jäsenvaltio ei noudata tuomioistuimen antamaa päätöstä, se voidaan tuomita rahalliseen korvaukseen.
Oikeusasiamies valvoo, että EU:n toimielimet toimivat laillisesti ja tutkii kansalaisten ja EU-toimielinten välisiä riitoja.

EU:n kansalaisuus
Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia, eli heillä on oikeus:
- likkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionin alueella
- äänioikeus ja vaalikelpoisuus euro- ja kunnallisvaaleissa siinä EU-maassa, jossa asuu
- oikeus vedota Euroopan parlamenttiin tai tehdä kantelu EU:n oikeusasiamiehelle
- oikeus käyttää toisen EU-maan diplomaattisia palveluita (sellaisessa unionin ulkopuolisessa maassa, jossa ei ole oman maan edustustoa)
- samat oikeudet riippumatta sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, rodusta, uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisestä alkuperästä.

ETA = Euroopan talousalue
ETA-maita ovat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtestein.
ETA-maan kansalainen, joka työskentelee toisessa EU-maassa, on oikeutettu samaan sosiaaliturvaan, kuin kyseisen maan omat kansalaiset.
Suomalainen voi mennä työnhakuun toiseen EU-maahan 3 kk:ksi ilman, että menettää työttömyyskorvaustaan (työmarkkinatukea saava henkilö ei saa tätä korvausta).


Suomen oikeuslaitos

(ks. Oikeuden peruskäsitteitä -teksti, kappale 1 - tässä kurssissa pitää osata samat asiat kuin siinäkin)


Hyvinvointiyhteiskunta

Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset
-> Suomen täytyi luoda tuottavaa teollisuutta pystyäkseen maksamaan ne
-> Teollisuuden kehittyminen aikaansai taloudellisen kasvun
= Suomi vaurastui ja elintaso nousi

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen alkoi siis 1940-luvun lopussa.
60-luvun jälkeen syntyneet ovat kaikki hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja ja monet yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat heille itsestäänselvyyksiä. Nämä palvelut rahoitetaan verovaroin. Jos valtiontalous heikentyy äkillisesti, täytyy usein karsia sosiaalimenoja (sosiaalitukia ym.)
Sosiaalipalveluita järjestävät kunnat ja valtio.

Kela
Käy vilkaisemassa Kelan sivuilta, mitä kaikkia etuuksia Kela tarjoaa:
www.kela.fi
Tällä hetkellä ajankohtaisimpia ovat opintotuki, opintolaina, koulumatkatuki. Kun muutat vanhempiesi luota, ajankohtaiseksi saattaa tulla hakea asumistukea. Saatat myöhemmin saada myös sotilasavustusta (armeijassa ollessasi), sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, lapsilisää, äitiysavustusta, työttömyyskorvausta, kotihoidon tukea, eläkettä (ansio- tai kansaneläke).
Ansioeläkettä kerrytetään omalla työllä 18-vuotiaasta alkaen. Eli mitä enemmän tienaat, sen suurempi eläke. Kansaneläkettä tienaa asumalla Suomessa.

Kunta
Kunta järjestää palveluja, esim:
lasten päivähoito
perusopetus
kasvatus- ja perheneuvonta
kotipalvelu
terveydenhoito
päihdehuolto
toimeentulotuki
oikeusapupalvelu
(Lue kirjasta sivut 29-31)

Kela

Yhteiskunnallinen päätöksenteko

Työelämässä

Kansainvälistyvä talous

Talousjärjestelmät:
















Kapitalismi

Sosialismi

Taloudellinen sosialismi



Markkinatalous



Suomi markkinatalousmaana



Verotus ja kuluttajatieto



Verotus

www.vero.fi
 Tarkkaa taloutta-opas:
http://www.kuluttajavirasto.fi/File/9e190596-2abd-4130-92c9-874145060811/Tarkkaa%20taloutta%20opas.pdf